Kirjoittanut Tiina | 21/05/2015

Kun Häkä Häkkinen Marilynin tapasi

Aikansa suurinta tähteä odotti Miamin lentokentällä erikoinen ilmestys – suomalainen alppihiihtäjä monot jalassaan.

1288791954023

”Olihan se aikamoinen ja monimutkainen reissu,” aloittaa Kalevi Häkkinen tarinansa. Häkkinen palaa muistoissaan 1950-luvun lopulle, yli 55 vuoden taakse, ikimuistoiseen matkaan. Häkkinen oli kiertänyt talven Euroopan kisoja, mutta laskumaha ei ollut täynnä. Kautta pystyi jatkamaan Etelä-Amerikassa, mutta ensin oli kerättävä matkarahat. ”Hakkasin keväällä pari sataa mottia halkoja ja läksin sitten Chileen,” Häkkinen nauraa.

Matkanteko ei ollut leikkiä, varsinkaan minibudjetilla. Ensin Hankasalmelta lättähattujunalla Jyväskylään, oikealla junalla Turkuun, laivalla Tukholmaan, taas junalla Osloon, josta alkoi lento-osuus DC-3:lla Reykjavikin kautta yli Atlantin. ”Matka kotoa Chileen vei yhteensä lähes kolme vuorokautta,” Häkkinen tarinoi. ”Ei ollut rahaa lähteä kunnon koneilla, eikä minulla ollut edes paluulippua.” Häkkisellä oli kuitenkin rahoitusratkaisu paluuta varten: hänellä oli matkassaan viisi norjalaista villapaitaa, jotka olivat kovaa valuuttaa Chilessä.

Hassu näky

New Yorkista Häkkinen lensi Miamiin, josta matka jatkuisi Santiago de Chileen. Häkkinen oli hassu näky Miamin lentokentän aulassa. Painorajoitusten vuoksi hän ei voinut pakata laskukenkiä ja villapaitoja koneen ruumaan, joten ne olivat mukana: monot jalassa ja osa villapaidoista yllä, osa erikoisessa henkarivirityksessä yhdessä päällystakin kanssa. ”Istuin siinä rauhassa, aika väsyneenä lippu kädessä ja odottelin konetta.” Sitten tapahtui jotain odottamatonta ja hämmentävää. ”Yhtäkkiä tuli vauhdilla erikoisen loistava tyyppi, ja mukana oli tietysti suojamies,” Häkkinen kuvailee. Loistava tyyppi oli Marilyn Monroe.

Buenos Airesiin?

Monroe oli 50-luvun lopulla uransa huipulla ja elokuvataivaan ylivoimaisesti kirkkain tähti. Herrat pitävät vaaleaveriköistä, Kuinka miljonääri naidaan ja Bussipysäkki olivat tuoreita, kaikkien tuntemia elokuvia. Kesälesken metrotunnelin hameennostatuksesta tehtiin julisteita, ja siitä oli muodostumassa legendaarinen kohtaus elokuvahistoriaan. ”Olin seurannut hänen uraansa. Olin täysin fani,” Häkkinen kertoo. ”Eihän Marilynin veroista ollut. Hän oli omaa luokkaansa, yliluonnollinen. Amerikassa piti olla tosi tähti, että sai tuollaisen aseman.” Monroe kulki kapeassa odotustilassa Häkkisen ohi. Hän ei pysähtynyt, mutta katseet kohtasivat, ja Häkkinen kumarsi idolilleen. ”Hän katsoi minua varmaankin sen takia, koska minulla oli niin ihmeelliset vehkeet mukanani.”

Häkkinen harkitsi nimikirjoituksen pyytämistä, mutta monot, villapaidat ja henkariviritys hankaloittivat liikkumista. ”Jos sellainen otus olisi ilmestynyt pyytämään nimikirjoitusta, turvamies olisi luultavasti puuttunut tilanteeseen,” Häkkinen naurahtaa. ”Marilyn odotti siinä 10-15 minuuttia ennen kuin pääsi jatkamaan, mutta hän ei jatkanut varmasti DC-kolmosella.” Monroen matkakohteena oli Häkkisen tavoin Etelä-Amerikka. ”Melko varmasti hän oli menossa Buenos Airesiin.”

Häkkinen lennähti Miamista ensin Chileen ja jatkoi Argentiinan mestaruuskisoihin. Matkan erikoisin laskukokemus oli Perussa, jonne suomalainen hurjapää houkuteltiin rikkomaan hiekkalaskun nopeusennätystä. Häkkinen löi reilun kilometrin mittaisessa rinteessä tiskiin lukeman 103,5 kilometriä tunnissa ja sai palkinnoksi rahat kotimatkaa varten. ”Palasin Suomeen ja kirveen varteen,” Häkkinen kertoo. ”Sen vuoden aikana laskin 54 alppikisaa ympäri maailman. Matkan aikana sattui monenlaista, mutta parhaiten jäi mieleen se tapaaminen Miamissa.”

Monroe kuoli muutaman vuoden kuluttua, elokuussa 1962, lääkkeiden yliannostukseen. ”Kyllä suretti,” Häkkinen miettii. ”Se oli surkea asia, että niin voi tapahtua ihmiselle, jolla on ollut niin loistava ura.”

Kuin sähköisku

Häkkinen on nyt 87-vuotias, mutta kohtaaminen Marilyn Monroen kanssa säilyy kirkkaana vanhan herran muistoissa. ”Melkein joka päivä se tulee mieleen,” Häkkinen kertoo. ”Näen vieläkin silmissäni sen, kun hän tuli. Se oli kuin sähköisku. Miten joku voi erottua niin paljon muusta ihmisjoukosta?”

Häkkinen on aidosti haltioitunut vuosikymmenten takaiset kuvat silmissään. ”Hohto ilmeni luonnollisena. Se loisto ja naisellinen, jollakin tavalla koristeellinen kuva jäi ikuisesti mieleen.” Jopa pukeutuminen ja kampaus tallentuivat muistiin. ”Hänellä oli kaksi vaatekappaletta: alaspäin levenevä hame ja värikäs pusero. Vartalon muoto kävi hyvin selville, ja tukkakin oli laitettu niin kuin tähdillä,” Häkkinen kuvailee. ”Hän oli kaunis, ei siitä pääse mihinkään.”

Kirjoittanut Tomi Salomaa/Iltalehti. Lue alkuperäinen artikkeli täällä. Lue lisäksi Ilta-Sanomien artikkeli: Tapasiko Kalevi Häkkinen Marilyn Monroen laskettelumonot jalassa? Kuvalähde: Ilta-Sanomat


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: